Tyrän oireet: kyhmy, tyrätyypit ja merkit, joiden kanssa tyrä tarvitsee apua heti

Pehmeä kyhmy nivusessa tai navassa, joka suurenee yskiessä? Tässä kerromme, miltä tyrä (hernia) yleensä tuntuu, mikä tyyppi se voi olla ja milloin se ei voi odottaa.

Päivitetty · Lähteet

Lyhyt vastaus

Mitkä ovat tyrän oireet?

Tärkein oire on pehmeä kyhmy tai pullistuma, useimmiten nivusessa, navan lähellä tai reiden yläosassa. Se suurenee yleensä yskiessä, ponnistaessa tai seistessä ja pienenee makuulla. Voi tuntua jomotusta tai raskasta, vetävää tunnetta. Palleatyrä aiheuttaa kyhmyn sijaan närästystä.

Terveystietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lääkärisi tuntee kokonaistilanteesi; kysy häneltä tuloksestasi.

Rinnakkain

Tavallinen tyrä vs. kiinni jäänyt (kuroutunut) tyrä

Useimmat tyrät eivät ole hätätilanne, mutta tyrä voi jäädä jumiin ja menettää verenkiertonsa. Näistä eroista näet, kummasta on kyse.

Mitä huomaatTavallinen tyräKiinni jäänyt tai kuroutunut tyrä
KyhmyPehmeä, ja suurenee yskiessä, ponnistaessa tai seistessäÄkkiä suurempi, kiinteä tai kova ja kosketusarka
MakuullaYleensä pienenee tai painuu takaisin sisäänPysyy ulkona, eikä sitä saa painettua takaisin
KipuEi kipua, tai tuleva ja menevä jomotus tai vetävä tunneÄkillinen, hyvin kova kipu kyhmyssä, sen ympärillä tai vatsassa, joka ei mene ohi
Iho kyhmyn päälläNäyttää normaaliltaPunainen, tummempi tai muun värinen
VatsaTuntuu normaaliltaTurvonnut tai pingottunut, ja sinua kuvottaa tai oksennat
Uloste ja kaasutNormaalitEt pysty ulostamaan etkä päästämään kaasuja (pieremään)
KuumeEiVoi olla korkea kuume
Mitä tehdäMene lääkäriin lähiviikkoinaSoita paikalliseen hätänumeroon tai mene heti päivystykseen

Reisityrä eli femoraalityrä, pieni kyhmy reiden yläosassa, joka on yleisin yli 50-vuotiailla naisilla, jää todennäköisemmin kiinni, joten se korjataan yleensä pian sen löytymisen jälkeen.

Tyrän oirelista

Rastita, mikä pitää paikkansa kohdallasi. Kortti näyttää, sopivatko oireesi tyräkyhmyyn, palleatyrään vai molempiin, ja nostaa esiin merkit, jotka eivät voi odottaa. Mitään ei tallenneta eikä lähetetä minnekään.

Tyrän oirelista

0/11 oiretta rastitettu

Tyräkyhmyn merkit0/6
Palleatyrän merkit0/5

Rastita kaikki, mikä pitää paikkansa kohdallasi.

Tämä lista järjestää oireet kuvioksi lääkäriäsi varten. Se ei voi diagnosoida tyrää: sen voi tehdä vain lääkärin tutkimus, joskus kuvantamisen kanssa, ja myös muut asiat voivat aiheuttaa kyhmyn tai närästystä.

Mikä tyrä on, ja mitä tyrätyyppejä on?

Tyrä (hernia) syntyy, kun osa sisäelintä, kuten suolta tai rasvakudosta, työntyy lihaksen heikon kohdan tai aukon läpi, vaikka lihas normaalisti pitää sen paikallaan. Se näkyy kyhmynä tai pullistumana, joka usein tulee ja menee.

TyyppiMissäKeille yleisin
Nivustyrä (inguinaalityrä)Nivusessa, joskus kivespussiin astiMiehille: yleisin tyyppi
Reisityrä (femoraalityrä)Reiden yläosassa, nivusen lähelläYli 50-vuotiaille naisille
Napatyrä (umbilikaalityrä)NavassaVauvoille sekä aikuisille, joilla on ylipainoa tai useita raskauksia takana
Arpityrä (insisionaalityrä)Vanhan leikkausarven kohdallaNiille, joille on tehty vatsan alueen leikkaus
Palleatyrä (hiatushernia)Sisällä: mahalaukku työntyy pallean aukon läpi rintakehäänYli 50-vuotiaille, raskaana oleville ja ylipainoisille

Nivustyrä on ylivoimaisesti yleisin: noin 27 % miehistä ja 3 % naisista saa sen jossain vaiheessa elämäänsä, ja miehillä sen todennäköisyys on 8–10 kertaa suurempi kuin naisilla.

Mitkä ovat tyrän oireet?

Useimmat tyrät aiheuttavat pehmeän kyhmyn tai pullistuman, joka:

  • suurenee, kun yskit, aivastat, ponnistat, nostat jotain tai seisot pitkään
  • pienenee tai katoaa makuulla, tai sen voi painaa varovasti takaisin sisään
  • voi aiheuttaa jomotusta, polttelua tai raskaan, vetävän tunteen, tai ei kipua lainkaan

Tyypeittäin:

  • Nivustyrä: pullistuma nivusessa, joskus kivespussiin asti, usein epämukava tunne, joka pahenee päivän mittaan.
  • Reisityrä: pieni, noin viinirypäleen kokoinen kyhmy reiden yläosassa, ja tuleva ja menevä jomotus tai epämukavuus kävellessä.
  • Napatyrä: pehmeä turvotus navassa, yleensä kivuton; aikuisilla voi tuntua epämukavalta yskiessä tai ponnistaessa.
  • Arpityrä: pullistuma vanhassa leikkausarvessa tai sen lähellä.
  • Palleatyrä: ei kyhmyä. Monella ei ole oireita lainkaan; toisilla on närästystä, happojen nousua, turvotusta, röyhtäilyä, pahoinvointia tai kipua tai vaikeuksia nielemisessä.

Isokaan tyrä ei välttämättä satu, eikä kipu kerro, kuinka vakava tyrä on: tärkeintä on, onko kyhmy muuttunut.

Milloin tyrä on hätätilanne?

Joskus tyrä jää kiinni (inkarseroituu) ja voi tukkia suolen, tai se kuroutuu, jolloin sen verenkierto katkeaa. Kuroutunut tyrä voi olla hengenvaarallinen, ja se pitää leikata heti.

Soita paikalliseen hätänumeroon tai mene heti päivystykseen, jos sinulla on tyrä tai uusi kyhmy ja:

  • äkillinen, hyvin kova kipu kyhmyssä, sen ympärillä tai vatsassa, joka ei mene ohi
  • kyhmy muuttuu kiinteäksi, kovaksi tai aristavaksi tai suurenee äkkiä
  • kyhmyä ei saa painettua takaisin makuulla
  • iho sen päällä muuttuu punaiseksi, tummaksi tai muun väriseksi
  • sinua kuvottaa tai oksennat, tai ruoka ei pysy sisällä
  • et pysty ulostamaan etkä päästämään kaasuja, tai vatsasi on turvonnut
  • sinulla on korkea kuume tai muutut äkillisesti sekavaksi

Älä aja itse. Pyydä joku viemään sinut tai soita ambulanssi. Älä yritä työntää kovaa, kipeää kyhmyä väkisin takaisin.

Mikä aiheuttaa tyrän, ja kenellä on suurempi riski?

Tyrä syntyy, kun vatsan sisäinen paine kohtaa heikon kohdan vatsanpeitteiden lihaksissa. Heikko kohta voi olla syntymästä asti tai kehittyä iän myötä. Riskiä lisäävät:

  • raskaiden taakkojen nostaminen, tai työ, jossa nostetaan, seistään tai kävellään paljon
  • ponnistelu vessassa ummetuksen takia
  • pitkään jatkunut yskä, esimerkiksi tupakoinnin vuoksi
  • ylipaino tai raskaus, etenkin useat raskaudet
  • ikääntyminen ja tyrät suvussa
  • aiempi vatsan alueen leikkaus, myös eturauhasleikkaus
  • neste vatsaontelossa (askites), esimerkiksi maksasairauden takia

Vauvoilla on usein napatyrä, koska lihakset navan ympärillä eivät ole vielä sulkeutuneet. Se sulkeutuu yleensä itsestään 5 vuoden ikään mennessä. Vauvojen ja lasten nivustyrät, jotka ovat yleisempiä keskosina syntyneillä, pitää näyttää lääkärille, koska ne eivät sulkeudu itsestään.

Miten tyrä todetaan ja hoidetaan?

Toteaminen. Lääkäri tunnistaa tyrän yleensä tutkimalla kyhmyn, usein kun seisot ja yskäiset. Jos asia ei ole selvä, ultraäänitutkimus, TT-kuvaus (CT) tai magneettikuvaus (MRI) voi näyttää sen.

Aikuisen tyrä ei häviä itsestään, mutta kaikkia ei tarvitse leikata heti:

  • Seuranta voi sopia pienelle nivustyrälle, joka aiheuttaa vähän tai ei lainkaan oireita, säännöllisin tarkastuksin.
  • Leikkausta suositellaan yleensä, jos tyrä on kipeä, suurenee, haittaa arkea tai on reisityrä, koska reisityrät jäävät todennäköisemmin kiinni.

Leikkaus. Kirurgi painaa pullistuman takaisin ja sulkee heikon kohdan, usein ohuella verkolla (mesh), joko yhden isomman viillon kautta (avoleikkaus) tai muutaman pienen viillon kautta (tähystysleikkaus). Se kestää yleensä 30–90 minuuttia, ja moni pääsee kotiin samana päivänä.

Toipuminen. Täysi toipuminen kestää yleensä 4–6 viikkoa. Useimmat palaavat töihin 1–2 viikon kuluttua, tai jopa 6 viikon kuluttua, jos työssä nostetaan raskaita, ja raskaita nostoja pitää välttää vähintään 4–6 viikkoa. Kysy kirurgilta, milloin voit ajaa autoa. Tyrä voi uusiutua korjauksen jälkeen, joten noudata saamiasi ohjeita.

Tukivyö tai tyräside voi helpottaa joidenkin oloa, mutta se ei korjaa tyrää: kysy lääkäriltä ennen kuin käytät sellaista.

Mikä auttaa palleatyrään?

Palleatyrä ei usein tarvitse mitään hoitoa, jos se ei aiheuta ongelmia. Jos sinulla on närästystä tai refluksia, nämä muutokset auttavat usein:

  • syö pienempiä aterioita useammin
  • älä syö 3 tai 4 tuntiin ennen nukkumaanmenoa
  • nosta sängyn päätyä 10–20 cm
  • laihduta, jos sinulla on ylipainoa, ja vältä vyötäröltä kiristäviä vaatteita
  • lopeta tupakointi, vähennä alkoholia ja vältä ruokia, jotka laukaisevat oireet

Farmaseutti voi neuvoa lääkkeitä lyhytaikaiseen helpotukseen, kuten antasideja tai alginaatteja. Jos ne eivät auta, lääkäri voi määrätä vahvempia, mahahappoa vähentäviä lääkkeitä. Leikkausta harkitaan vain, jos muut hoidot eivät ole auttaneet ja oireet pysyvät hyvin pahoina.

Mene lääkäriin samana päivänä, jos sinulla on nielemisvaikeuksia, oksentelet toistuvasti, oksennat verta, laihdut yrittämättä tai sinulla on kipua ylävatsassa.

Voiko tyrää ehkäistä?

Tyrää ei voi aina ehkäistä, mutta voit pienentää riskiä ja estää olemassa olevaa tyrää pahenemasta:

  • Nosta turvallisesti: koukista polvet, pidä taakka lähellä vartaloa ja pyydä apua raskaiden asioiden kanssa.
  • Vältä ponnistelua vessassa: syö runsaasti kuitua ja juo tarpeeksi, jotta uloste pysyy pehmeänä.
  • Mene lääkäriin yskän takia, jos se ei parane tai palaa yhä uudelleen.
  • Pidä paino terveellisenä ja liiku: noin 150 minuuttia kohtuullista liikuntaa viikossa.
  • Lopeta tupakointi, mikä auttaa myös yskään ja leikkauksesta paranemiseen.

Jos sinulla on jo tyrä, kysy lääkäriltä, mitkä liikunnan ja työn muodot ovat turvallisia, kunnes se on korjattu.

Milloin lääkäriin

Varaa aika

  • Huomaat uuden kyhmyn tai pullistuman nivusessa, navassa, reidessä tai arven lähellä, vaikka siihen ei sattuisi.
  • Tyräkyhmy suurenee, muuttuu kipeämmäksi tai sitä on vaikeampi painaa takaisin: mene lääkäriin muutaman päivän sisällä.
  • Pieni kyhmy reiden yläosassa, etenkin yli 50-vuotiaalla naisella: mene lääkäriin pian, koska reisityrät jäävät todennäköisemmin kiinni.
  • Vauvan napatyrä, joka on yhä olemassa 5 vuoden iässä, tai mikä tahansa nivuskyhmy vauvalla tai lapsella.
  • Närästys tai refluksi, joka kestää yli 3 viikkoa, on hyvin paha tai ei helpota apteekin lääkkeillä.

Hae heti hätäapua (soita paikalliseen hätänumeroon), jos henkilöllä, jolla on tyrä tai uusi kyhmy, on:

  • äkillinen, hyvin kova kipu kyhmyssä, sen ympärillä tai vatsassa, joka ei mene ohi
  • kyhmy, joka on muuttunut kiinteäksi, aristavaksi, punaiseksi tai tummemmaksi, tai jota ei saa painettua takaisin
  • oksentelua, tai hän ei pysty ulostamaan tai päästämään kaasuja
  • korkea kuume tai äkillinen sekavuus

Useimmat tyrät eivät ole hätätilanne, ja ne voidaan korjata suunnitellulla leikkauksella. Kiinni jäänyt tyrä on eri asia: se pitää leikata nopeasti. Älä odota, että kipu menee ohi, älä työnnä kyhmyä väkisin takaisin äläkä aja itse.

Löysitkö kyhmyn etkä tiedä, mikä se on? Käy se läpi.

Saluvo kuuntelee oireesi omin sanoin ja omalla kielelläsi, tarkistaa ensin vaaranmerkit ja kertoo, mille lääkärille kannattaa mennä ja kuinka pian. Se voi myös auttaa sinua valmistelemaan kysymyksiä kirurgille.

Kysy oireistani

Aloittaminen on maksutonta. Kuvaile, miltä sinusta tuntuu, omin sanoin ja omalla kielelläsi.

Usein kysyttyä

  • Yleensä pehmeältä kyhmyltä, jonka voi nähdä tai tuntea, usein nivusessa tai navassa. Se suurenee yskiessä, ponnistaessa tai seistessä ja pienenee makuulla. Jotkut tuntevat jomotusta, polttelua tai raskaan, vetävän tunteen; toiset eivät tunne mitään.

  • Naisille tulee samanlaisia kyhmyjä, mutta reisi- ja napatyrät ovat naisilla suhteellisesti yleisempiä. Reisityrä on pieni kyhmy reiden yläosassa, usein yli 50-vuotiailla naisilla, ja se jää todennäköisemmin kiinni, joten lääkärin pitää tutkia se pian.

  • Useimmiten kyse on nivustyrästä: pullistuma nivusessa, joka voi ulottua kivespussiin, ja jomotus tai raskas tunne, joka pahenee seisomisen tai nostamisen jälkeen tai päivän mittaan. Noin 27 % miehistä saa nivustyrän jossain vaiheessa.

  • Aikuisilla ei: lihaksen heikko kohta pysyy. Pieniä tyriä, jotka aiheuttavat vähän tai ei lainkaan oireita, voidaan joskus seurata korjaamisen sijaan. Vauvoilla napatyrät sulkeutuvat yleensä itsestään 5 vuoden ikään mennessä.

  • Yleensä ei heti, mutta se voi jäädä kiinni (kuroutua) ja menettää verenkiertonsa, mikä on hätätilanne. Äkillinen hyvin kova kipu, kyhmy, joka muuttuu kovaksi, aristavaksi tai värjäytyneeksi tai ei mene takaisin, oksentelu tai se, ettei pysty ulostamaan tai päästämään kaasuja, vaativat hätäapua heti.

  • Ei. Pientä nivustyrää, josta on vähän oireita, voidaan seurata säännöllisin tarkastuksin, ja palleatyrää hoidetaan usein elintapamuutoksilla ja lääkkeillä. Leikkausta suositellaan yleensä kipeille tai kasvaville tyrille sekä reisityrille, koska ne jäävät todennäköisemmin kiinni.

  • Täysi toipuminen kestää yleensä 4–6 viikkoa. Useimmat palaavat töihin 1–2 viikon kuluttua, tai jopa 6 viikon kuluttua, jos työssä nostetaan raskaita, ja välttävät raskaita nostoja vähintään 4–6 viikkoa. Kirurgi kertoo, milloin voit ajaa autoa.

  • Monella ei ole oireita lainkaan. Kun oireita on, ne ovat yleensä refluksin oireita: närästystä, ruoan tai hapon nousua takaisin, turvotusta, röyhtäilyä, pahoinvointia ja joskus kipua tai vaikeuksia nielemisessä. Nielemisvaikeudet, veren oksentaminen tai laihtuminen vaativat lääkäriä samana päivänä.

  • Moni tyrä painuu itsestään takaisin makuulla, ja lääkäri voi näyttää, miten sen voi varovasti painaa takaisin. Älä koskaan työnnä väkisin kyhmyä, joka on kova, kipeä tai värjäytynyt: se voi olla kiinni jäänyt tyrä, joka vaatii hätähoitoa.

  • Raskas nostaminen ja ponnistelu nostavat vatsan sisäistä painetta ja voivat työntää kudosta heikon kohdan läpi, joten ne voivat laukaista tyrän tai suurentaa sitä. Nosta polvet koukussa ja taakka lähellä vartaloa, pyydä apua raskaiden asioiden kanssa ja kysy lääkäriltä, mitkä liikunnan ja työn muodot ovat turvallisia, jos sinulla on jo tyrä.

  • Tukivyö tai tyräside voi helpottaa joidenkin oloa, mutta se ei korjaa heikkoa kohtaa eikä estä tyrää jäämästä kiinni. Kysy lääkäriltä ennen kuin käytät sellaista, äläkä anna sen viivästyttää kasvavan tai kipeän tyrän tutkimista.

  • Yleensä lääkäri tutkii kyhmyn, usein kun seisot ja yskäiset. Jos asia ei ole selvä, ultraäänitutkimus, TT-kuvaus (CT) tai magneettikuvaus (MRI) voi varmistaa sen. Palleatyrä löytyy joskus närästyksen tai nielemisvaikeuksien tutkimusten yhteydessä.

Blogi

Lähteet

  1. NHS: Hernia
  2. NHS: Inguinal hernia repair
  3. NHS: Femoral hernia repair
  4. NHS: Umbilical hernia repair
  5. NHS: Hiatus hernia
  6. NIDDK: Inguinal hernia
  7. MedlinePlus: Hernia

Päivitetty . Terveystietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lääkärisi tuntee kokonaistilanteesi; kysy häneltä tuloksestasi.