Migreenin oireet: miten migreeni eroaa jännityspäänsärystä ja mikä päänsärky ei voi odottaa

Useimmat päänsäryt eivät ole vakavia, ja useimmat kovat päänsäryt ovat migreeniä tai jännityspäänsärkyä. Näin erotat ne toisistaan, tiedät mikä auttaa ja tunnistat ne harvat merkit, joiden vuoksi apua pitää hakea heti.

Päivitetty · Lähteet

Lyhyt vastaus

Mitkä ovat migreenin oireet?

Migreeni aiheuttaa yleensä sykkivän päänsäryn, usein toisella puolella päätä, joka pahenee liikkuessa. Siihen liittyy pahoinvointia tai oksentelua sekä voimakasta valo- ja ääniherkkyyttä. Osalla on ensin aura, kuten sahalaitaisia viivoja, välkkyviä valoja tai pistelyä, joka kestää alle tunnin. Kohtaus kestää yleensä 4 tunnista 3 päivään.

Terveystietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lääkärisi tuntee kokonaistilanteesi; kysy häneltä tuloksestasi.

Rinnakkain

Migreeni vai jännityspäänsärky: miten oireet eroavat

Kumpikin on hyvin yleinen, eikä kumpikaan ole yleensä vaarallinen. Migreeni pysäyttää usein kesken kaiken, kun taas jännityspäänsäryn kanssa pystyy yleensä jatkamaan päiväänsä.

Mitä huomaatMigreeniJännityspäänsärky
Missä sattuuUsein toisella puolella päätäPään molemmilla puolilla, kasvoissa tai niskassa
Miltä tuntuuSykkivältä, ja voi olla kovaPainavalta tai kiristävältä, kuin vanne pään ympärillä
LiikkuminenPahentaa kipuaEi pahenna; yleensä pystyt jatkamaan
VatsaPahoinvointi tai oksenteluEi tyypillistä
Valo ja ääniHyvin herkkä kummallekinEi tyypillistä
Ennen alkuaJoskus aura: sahalaitaisia viivoja, välkkyviä valoja, pistelyä; tai väsymystä, haukottelua, ruoanhimoaYleensä ei mitään
KestoYleensä 4 tunnista 3 päiväänVähintään 30 minuuttia, joskus useita päiviä
Tavallisia laukaisijoitaKuukautiset, stressi, väsymys, väliin jääneet ateriat, liika kofeiiniStressi, univaikeudet, kofeiini

Liian tiheä särkylääkkeiden käyttö voi itsessään aiheuttaa toistuvaa päänsärkyä. Äkillinen, äärimmäisen kova päänsärky tai päänsärky, johon liittyy heikkoutta, sekavuutta tai niskan jäykkyyttä ja kuumetta, on eri asia: soita paikalliseen hätänumeroon.

Päänsäryn oirelista

Rastita, mitä päänsäryissäsi tapahtuu. Kortti näyttää, sopivatko ne enemmän migreeniin vai jännityspäänsärkyyn. Mitään ei tallenneta eikä lähetetä minnekään.

Päänsäryn oirelista

0/14 rastitettu

Migreenin merkit0/7
Jännityspäänsäryn merkit0/7

Rastita kaikki, mitä päänsäryissäsi tapahtuu.

Tämä lista järjestää päänsäryt kaavaksi lääkäriäsi varten. Se ei voi selvittää päänsäryn syytä, eivätkä kaikki vakavat päänsäryt sovi kumpaankaan kaavaan.

Onko kyse migreenistä vai jännityspäänsärystä?

Useimmat päänsäryt menevät ohi itsestään eivätkä ole merkki mistään vakavasta. Toistuvan päänsäryn kaksi yleisintä tyyppiä ovat:

  • Jännityspäänsärky: hyvin yleinen, painava kipu pään molemmilla puolilla, jonka kanssa pystyy yleensä jatkamaan päiväänsä.
  • Migreeni: sykkivän, usein toispuoleisen kivun kohtauksia, joihin liittyy pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä ja jotka usein keskeyttävät sen, mitä olit tekemässä.

Monella on kumpaakin. Päänsärkyä aiheuttavat myös esimerkiksi flunssa ja influenssa, liian vähäinen juominen, väliin jääneet ateriat, näköongelmat, alkoholi, hormonimuutokset ja liian tiheä särkylääkkeiden käyttö.

Migreeni ei ole vain kova päänsärky: se on aivojen hermojen ja verisuonten sairaus, joka tulee kohtauksina. Se kulkee suvuittain ja on yleisempi naisilla.

Mitkä ovat migreenin oireet?

Migreenikohtauksessa voi olla useita vaiheita.

Tunteja tai jopa 2 päivää ennen kipua: voimakas väsymys ja runsas haukottelu, tiettyjen ruokien himo tai jano, mielialan muutokset, niskan jäykkyys tai tavallista tiheämpi virtsaamistarve.

Aura (osalla ihmisistä): varoitusmerkit juuri ennen päänsärkyä, kuten sahalaitaiset viivat tai välkkyvät valot, puutuminen tai pistely, huimaus tai puhevaikeus. Auran ei pitäisi kestää yli 1 tuntia.

Päänsärky:

  • sykkivä, usein toisella puolella päätä, ja voi olla kova
  • pahenee liikkuessa
  • pahoinvointi tai oksentelu
  • voimakas valo- ja ääniherkkyys

Kohtaukset kestävät yleensä 4 tunnista 3 päivään. Osalla niitä on useita kertoja viikossa, toisilla harvoin. Kuukautismigreeni tulee juuri ennen kuukautisia tai niiden aikana, ja se on usein pidempi ja kovempi. Migreeni lievittyy usein iän myötä, ja naisilla se usein helpottaa vaihdevuosien jälkeen.

Miltä jännityspäänsärky tuntuu?

  • kipua molemmilla puolilla päätä, kasvoja tai niskaa
  • tunne kuin jokin painaisi päätä tai kiristyisi sen ympärille
  • alue voi tuntua aralta ja sattua enemmän kosketettaessa

Yleensä pystyt jatkamaan päivittäisiä toimiasi ilman, että kipu pahenee. Jännityspäänsärky kestää vähintään 30 minuuttia ja joskus useita päiviä.

Tavallisia syitä ovat stressi, univaikeudet ja kofeiini. Jännityspäänsärky ei ole merkki taustalla olevasta sairaudesta.

Mikä päänsärky on hätätilanne?

Soita paikalliseen hätänumeroon, jos sinulla tai lapsella on päänsärky ja:

  • se alkoi äkillisesti ja on äärimmäisen kova
  • puutumista tai heikkoutta kehossa tai kasvoissa, etenkin toisella puolella
  • vaikeuksia puhua, pitää tasapainoa, kävellä tai muistaa asioita
  • näön menetys tai näön sumeneminen tai kaksoiskuvat kovan päänsäryn kanssa
  • uneliaisuutta tai sekavuutta tai kouristuskohtaus
  • hyvin korkea kuume ja niskan jäykkyys, valo sattuu silmiin, tai ihottuma, joka ei haalistu, kun lasia painetaan sitä vasten
  • päähän kohdistunut vamma viimeisen 3 kuukauden aikana

Hakeudu kiireellisesti vastaanotolle samana päivänä, jos päänsärkyyn liittyy leukakipua syödessä tai arka päänahka, jos päänsäryn laukaisee tai sitä pahentaa yskiminen, aivastelu tai kumartuminen, jos päänsärkyyn liittyy oksentelua tai jos migreeni kestää yli 72 tuntia.

Alle 12-vuotiailla lapsilla myös päänsärky, joka herättää yöllä, on jo herätessä, pahenee jatkuvasti tai johon liittyy oksentelua tai karsastusta, vaatii kiireellistä vastaanottoaikaa.

Mikä laukaisee päänsäryn ja migreenin?

Tavallisia laukaisijoita ovat:

  • kuukautiset ja vaihdevuodet
  • stressi, ahdistus, masennus ja väsymys
  • väliin jääneet ateriat tai epäsäännöllinen syöminen
  • liika kofeiini tai alkoholi
  • liian vähäinen juominen
  • huono uni
  • säännöllisen liikunnan puute
  • liian tiheä särkylääkkeiden käyttö

Migreeni on todennäköisempi, jos lähisukulaisella on sitä. Muutaman viikon ajan pidetty päänsärkypäiväkirja, johon merkitset mitä söit ja joit, miten nukuit ja mitä teit, paljastaa usein oman kaavasi.

Hyvin korkea verenpaine voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta tavallinen kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta. Lue lisää verenpaineoppaastamme.

Miten niitä hoidetaan, ja mitä voit itse tehdä?

Kohtauksen aikana:

  • Lepää pimeässä, hiljaisessa huoneessa; uni auttaa monia migreenistä kärsiviä.
  • Särkylääkkeet, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni, tehoavat parhaiten, kun ne otetaan heti päänsäryn alkaessa. Kysy farmaseutilta, mikä sopii sinulle, etenkin jos olet raskaana, sinulla on muita sairauksia tai käytät muita lääkkeitä. Raskauden aikana parasetamoli on yleensä ensisijainen vaihtoehto. Alle 16-vuotiaiden ei pidä käyttää aspiriinia.
  • Yritä olla ottamatta särkylääkkeitä useampana kuin 2 päivänä viikossa. Tiheämpi käyttö voi aiheuttaa lisää päänsärkyä (särkylääkepäänsärky) ja vaikeuttaa migreenin hoitoa.

Lääkärin määräämät lääkkeet: migreenikohtauksiin triptaanit ja gepantit sekä pahoinvointilääkkeet; tiheiden kohtausten ehkäisyyn esimerkiksi beetasalpaajat, jotkin masennuslääkkeet ja jotkin epilepsialääkkeet. Lääkäri päättää, mikä sopii sinulle.

Joka päivä:

  • syö säännöllisin väliajoin
  • juo riittävästi vettä ja rajoita kofeiinia ja alkoholia
  • huolehdi säännöllisestä unesta ja liikunnasta
  • etsi keinoja hallita stressiä, kuten rentoutusharjoituksia, joogaa tai keskusteluterapiaa
  • vältä laukaisijoita, jotka olet löytänyt päiväkirjastasi

Milloin lääkäriin

Varaa aika

  • Migreenikohtauksia useammin kuin kerran viikossa, tai ne ovat kovempia, pidempiä tai vaikeampia hallita kuin ennen: mene omalääkärille tai terveyskeskukseen muutaman viikon kuluessa.
  • Päänsärkyä useita kertoja viikossa, tai tarvitset särkylääkkeitä useampana kuin 2 päivänä viikossa: mene omalääkärille tai terveyskeskukseen muutaman viikon kuluessa.
  • Migreeni, joka kestää yli 72 tuntia, aura, joka kestää yli tunnin, tai migreeni raskauden aikana tai pian synnytyksen jälkeen: hakeudu kiireellisesti vastaanotolle samana päivänä.
  • Kova päänsärky ja leukakipua syödessä, arka päänahka tai näön sumeneminen tai kaksoiskuvat: hakeudu kiireellisesti vastaanotolle samana päivänä.
  • Päänsärky, jonka laukaisee tai jota pahentaa yskiminen, aivastelu tai kumartuminen, tai johon liittyy oksentelua: hakeudu kiireellisesti vastaanotolle samana päivänä.
  • Alle 12-vuotias lapsi, jonka päänsärky herättää yöllä, on jo herätessä tai pahenee jatkuvasti: hakeudu kiireellisesti vastaanotolle samana päivänä.

Hae heti hätäapua (soita paikalliseen hätänumeroon), jos jollakulla on päänsärky ja:

  • se alkoi äkillisesti ja on äärimmäisen kova
  • heikkoutta tai puutumista kehon tai kasvojen toisella puolella, tai vaikeuksia puhua, pitää tasapainoa, kävellä tai muistaa asioita
  • näön menetys, uneliaisuutta, sekavuutta tai kouristuskohtaus
  • hyvin korkea kuume ja niskan jäykkyys, valo sattuu silmiin, tai ihottuma, joka ei haalistu lasin alla
  • päähän kohdistunut vamma viimeisen 3 kuukauden aikana

Lähes kaikki päänsäryt, migreeni mukaan lukien, ovat vaarattomia. Nämä merkit ovat harvinaisia poikkeuksia, jotka eivät voi odottaa.

Toistuvia päänsärkyjä? Käy ne läpi.

Saluvo kuuntelee, miltä sinusta tuntuu, omin sanoin ja omalla kielelläsi, kysyy oikeat tarkentavat kysymykset ja kertoo, mille lääkärille kannattaa mennä ja kuinka pian, sekä milloin päänsärky vaatii apua heti.

Kysy oireistani

Aloittaminen on maksutonta. Kuvaile, miltä sinusta tuntuu, omin sanoin ja omalla kielelläsi.

Usein kysyttyä

  • Migreeni on yleensä sykkivä, usein toispuoleinen ja pahenee liikkuessa, ja siihen liittyy pahoinvointia sekä valo- ja ääniherkkyyttä; osalla on ensin aura. Jännityspäänsärky on painava kipu molemmin puolin, kuin kireä vanne, ja yleensä pystyt jatkamaan päivääsi. Monella on kumpaakin, ja päänsärkypäiväkirja auttaa erottamaan ne.

  • Tunteja tai jopa 2 päivää ennen kipua osa tuntee voimakasta väsymystä ja haukottelee paljon, himoitsee tiettyjä ruokia tai on janoinen, huomaa mielialan muutoksia tai niskan jäykkyyttä tai joutuu virtsaamaan tavallista useammin. Juuri ennen päänsärkyä osalla on aura, kuten sahalaitaisia viivoja, välkkyviä valoja, pistelyä tai puhevaikeutta, joka kestää alle tunnin.

  • Aura on joukko varoitusmerkkejä juuri ennen migreenipäänsärkyä. Tavallisimmin näkyy sahalaitaisia viivoja tai välkkyviä valoja, joskus on puutumista tai pistelyä, huimausta tai puhevaikeutta. Sen ei pitäisi kestää yli tuntia. Pidempään kestävä aura vaatii kiireellistä vastaanottoaikaa, ja äkillinen toispuoleinen heikkous tai uusi puhevaikeus vaatii hätäapua.

  • Migreenikohtaus kestää yleensä 4 tunnista 3 päivään, ja ennakko-oireet, kuten väsymys, voivat alkaa jopa 2 päivää ennen kipua. Yli 72 tuntia kestävä migreeni vaatii kiireellistä vastaanottoaikaa samana päivänä.

  • Ota särkylääke, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni, heti päänsäryn alkaessa, ja lepää tai nuku sitten pimeässä, hiljaisessa huoneessa. Farmaseutti voi neuvoa, mikä särkylääke sopii sinulle. Jos tavalliset särkylääkkeet eivät auta, lääkäri voi määrätä migreenilääkkeitä, joita kutsutaan triptaaneiksi tai gepanteiksi, sekä pahoinvointilääkkeitä.

  • Hormoneilla on osuutta asiaan. Migreeni on yleisempi naisilla, ja monella kohtaukset tulevat juuri ennen kuukautisia tai niiden aikana. Tätä kutsutaan kuukautismigreeniksi, ja kohtaukset ovat usein pidempiä ja kovempia. Migreeni helpottaa usein vaihdevuosien jälkeen ja joskus raskauden aikana. Migreeni raskauden aikana tai pian synnytyksen jälkeen vaatii kiireellistä vastaanottoaikaa.

  • Soita paikalliseen hätänumeroon, jos päänsärky alkaa äkillisesti ja on äärimmäisen kova, jos siihen liittyy heikkoutta tai puutumista, puhevaikeutta, näön menetys, sekavuutta, kouristuskohtaus, korkea kuume ja niskan jäykkyys tai ihottuma, joka ei haalistu, tai jos se alkaa päähän kohdistuneen vamman jälkeen. Leukakipu syödessä, arka päänahka tai yskiessä paheneva päänsärky vaativat kiireellistä vastaanottoaikaa.

  • Kyllä. Stressi on yksi jännityspäänsäryn yleisimmistä syistä, ja stressi ja väsymys ovat tavallisia migreenin laukaisijoita. Rentoutuminen, säännöllinen liikunta, jooga ja riittävä uni auttavat usein. Jos päänsärkyä tulee useita kertoja viikossa, mene omalääkärille tai terveyskeskukseen.

  • Kyllä. Liian tiheä tai pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä ja vaikeuttaa migreenin hoitoa. Yritä olla ottamatta särkylääkkeitä useampana kuin 2 päivänä viikossa. Jos tarvitset niitä useammin, älä lopeta äkillisesti omin päin, vaan mene omalääkärille tai terveyskeskukseen, jossa sinua autetaan vähentämään käyttöä ja löytämään muuta hoitoa.

  • Yleensä ei: useimmilla, joilla on korkea verenpaine, ei ole oireita. Hyvin korkea verenpaine voi aiheuttaa päänsärkyä, näön sumenemista tai rintakipua. Lukema yli 180/120 yhdessä kovan päänsäryn, rintakivun, heikkouden tai puhevaikeuden kanssa on hätätilanne.

  • Kyllä. Sairastut todennäköisemmin migreeniin, jos lähisukulaisellasi on sitä. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta siihen liittyy muutoksia aivojen hermoissa ja verisuonissa. Kun tiedät, että migreeniä on suvussa, voit tunnistaa kaavan ajoissa.

  • Kyllä, lapsillakin voi olla migreeniä ja jännityspäänsärkyä. Alle 12-vuotiailla lapsilla päänsärky, joka herättää yöllä, on jo herätessä, pahenee jatkuvasti tai johon liittyy oksentelua tai karsastusta, vaatii kiireellistä vastaanottoaikaa, ja päänsärky, johon liittyy näköhäiriöitä, uneliaisuutta tai vaikeuksia kävellä tai puhua, vaatii hätäapua.

  • Kyllä. Liika kofeiini teestä, kahvista, kolajuomista tai energiajuomista on tavallinen sekä jännityspäänsäryn että migreenin laukaisija. Vähentäminen auttaa yleensä, ja päänsärkypäiväkirjasta näet, onko kofeiini yksi laukaisijoistasi.

Blogi

Lähteet

  1. NHS: Migraine
  2. NHS: Tension headaches
  3. NHS: Headaches

Päivitetty . Terveystietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lääkärisi tuntee kokonaistilanteesi; kysy häneltä tuloksestasi.