Munuaiskivet (lääketieteessä nefrolitiaasi tai virtsakivitauti) ovat kovia, pikkukiven kaltaisia kappaleita, joita muodostuu toiseen tai kumpaankin munuaiseen, kun virtsan kemialliset aineet kertyvät. Ne voivat olla hiekanjyvän tai herneen kokoisia, ja harvoin paljon suurempia. Kiven aiheuttamaa äkillistä kipua kutsutaan usein munuaiskivikohtaukseksi.
Ne ovat yleisiä: Yhdysvalloissa noin 11 % miehistä ja 6 % naisista saa munuaiskiven ainakin kerran. Kun sinulla on kerran ollut kivi, uusi on todennäköisempi.
- Pienet kivet eivät usein aiheuta oireita, ja ne poistuvat virtsan mukana huomaamatta.
- Suuremmat kivet tai kivet, jotka juuttuvat munuaisesta rakkoon kulkevaan putkeen (virtsanjohtimeen), voivat tukkia virtsan virtauksen ja aiheuttaa kovaa kipua tai verenvuotoa.
| Kivityyppi | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| Kalsium (kalsiumoksalaatti tai kalsiumfosfaatti) | Yleisimmät tyypit |
| Virtsahappo | Voi muodostua, kun virtsa on liian hapanta |
| Struviitti | Voi muodostua virtsatieinfektion jälkeen |
| Kystiini | Harvinainen; johtuu perinnöllisestä sairaudesta |
Virtsahappo- ja kihtioppaamme kertoo korkeasta virtsahaposta, joka voi myös aiheuttaa kiviä.


