Kolesteroliarvot ja lipidit: normaali kolesteroli, HDL, LDL ja triglyseridit

Kolesteroliarvot eli lipidit kertovat veresi rasvoista, ja ne antavat yhden selkeimmistä kuvista sydänriskistäsi. Näin luet jokaisen rivin.

Päivitetty · Lähteet

Lyhyt vastaus

Mitkä ovat normaalit kolesteroliarvot?

Useimmille aikuisille tavoiteltavat arvot ovat: kokonaiskolesteroli alle 200 mg/dL (5,2 mmol/L), LDL- eli ”paha” kolesteroli alle 100 mg/dL (2,6 mmol/L), HDL- eli ”hyvä” kolesteroli vähintään 40 mg/dL miehillä ja vähintään 50 naisilla, ja triglyseridit alle 150 mg/dL (1,7 mmol/L). Diabetesta tai sydänsairautta sairastaville asetetaan yleensä matalampi LDL-tavoite.

Selitä tulokseniKysy tuloksestani

Terveystietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lääkärisi tuntee kokonaistilanteesi; kysy häneltä tuloksestasi.

Viitearvokaavio

Kolesteroliarvojen viitearvotaulukko

Aikuisten tavoitearvot NCEP ATP III -rajojen mukaan, joita useimmat laboratoriot yhä käyttävät. Matalammat LDL-tavoitteet koskevat niitä, joilla on jo sydänsairaus tai diabetes.

TutkimusTavoite (mg/dL)Tavoite (mmol/L)Mitä se tarkoittaa
KokonaiskolesteroliAlle 200Alle 5,2Kaikki veren kolesteroli, hyvä ja paha yhteensä.
LDL-kolesteroliAlle 100Alle 2,6”Paha” kolesteroli, joka kertyy valtimoiden seinämiin. Mitä matalampi, sitä parempi.
HDL-kolesteroli40+ miehet, 50+ naiset1,0+ miehet, 1,3+ naiset”Hyvä” kolesteroli, joka kuljettaa ylimääräisen kolesterolin takaisin maksaan. 60 tai enemmän suojaa.
TriglyseriditAlle 150Alle 1,7Ruoasta ja alkoholista peräisin olevia rasvoja, joita varastoidaan energiaksi. Nousevat sokerin, alkoholin ja painon myötä.
Non-HDL-kolesteroliAlle 130Alle 3,4Kokonaiskolesteroli miinus HDL: kaikki kolesteroli, joka voi tukkia valtimoita.
VLDL-kolesteroli2–300,1–0,8Kuljettaa triglyseridejä. Lasketaan yleensä kaavalla triglyseridit ÷ 5.

Laboratorioiden viitealueet eroavat hieman, ja monissa intialaisissa vastauksissa merkitään myös VLDL ja kokonais-/HDL-suhde. Lapsilla ja nuorilla on omat, matalammat rajansa.

Laske non-HDL, suhdeluku ja LDL

Anna kolme lukua kolesteroliarvoistasi (lipidiprofiilista). Laskuri laskee arvot, joita lääkärit katsovat eniten, samoilla kaavoilla kuin laboratoriot.

Non-HDL-kolesteroli
165 mg/dLKorkea
Kokonais-/HDL-suhde
4,7Rajatapaus
LDL (laskettu)
133 mg/dLRajatapaus
VLDL (laskettu)
32 mg/dLKorkea

LDL ja VLDL on tässä laskettu (Friedewaldin kaava), ei mitattu. Raja-arvot koskevat aikuisia, joilla ei ole sydänsairautta tai diabetesta; heillä tavoitteet ovat yleensä matalammat. Lääkäri tulkitsee arvot koko riskisi valossa.

Kun kolesteroli ja triglyseridit ovat koholla

Mistä rajatapaus, korkea ja hyvin korkea alkavat, yksikkönä mg/dL (mmol/L). Lääkäri tulkitsee nämä yhdessä ikäsi, verenpaineesi, verensokerisi ja tupakoinnin kanssa.

TutkimusRajatapausKorkeaHyvin korkea
Kokonaiskolesteroli200–239 (5,2–6,1)240+ (6,2+)Arvioidaan yleensä yhdessä LDL:n kanssa
LDL-kolesteroli130–159 (3,4–4,0)160–189 (4,1–4,8)190+ (4,9+)
Triglyseridit150–199 (1,7–2,2)200–499 (2,3–5,6)500+ (5,7+)
HDL-kolesteroliMatala: alle 40 miehet, alle 50 naiset

LDL 100–129 on lähes optimaalinen. LDL 190 tai enemmän on usein suvussa kulkeva (familiaalinen hyperkolesterolemia) ja vaatii lääkärin arvion.

Mitä kolesteroliarvot eli lipidit mittaavat?

Lipidiprofiili (arkikielessä kolesteroliarvot, kolesterolikoe tai rasva-arvot) mittaa veren rasvoja, joilla on merkitystä sydämelle ja verisuonille:

  • Kokonaiskolesteroli: kaikki kolesteroli yhteensä
  • LDL-kolesteroli: ”paha” kolesteroli, joka kertyy valtimoiden seinämiin plakiksi
  • HDL-kolesteroli: ”hyvä” kolesteroli, joka kuljettaa ylimääräisen kolesterolin takaisin maksaan
  • Triglyseridit: ruoasta ja alkoholista peräisin olevia rasvoja, joita varastoidaan energiaksi
  • Usein myös VLDL, non-HDL-kolesteroli ja kokonais-/HDL-suhde, jotka lasketaan muista arvoista

Kolesteroli ei sinänsä ole pahasta: elimistö tarvitsee sitä soluihin ja hormoneihin. Ongelma on liian suuri LDL-pitoisuus liian pitkään, mikä ahtauttaa valtimoita ja lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Riski kasvaa huomaamatta vuosien ajan, ja siksi koe on tärkeä silloinkin, kun voit hyvin.

Mitä LDL, HDL ja VLDL tarkoittavat?

LDL- eli ”paha” kolesteroli on arvo, jota lääkärit seuraavat eniten. Mitä matalampi LDL, sitä pienempi riski, eikä useimmille ole olemassa ”liian matalaa” tasoa. Jos sinulla on jo sydänsairaus, diabetes tai muita vahvoja riskitekijöitä, tavoitteena on yleensä alle 70 mg/dL (1,8 mmol/L), ja joissakin hoitosuosituksissa suurimmassa riskissä oleville alle 55.

HDL- eli ”hyvä” kolesteroli auttaa poistamaan kolesterolia valtimoista. Matala HDL (alle 40 miehillä, alle 50 naisilla) lisää riskiä ja liittyy usein korkeisiin triglyserideihin, ylipainoon, tupakointiin tai liikkumattomuuteen. HDL:n nostamisen tableteilla ei ole osoitettu suojaavan sydäntä, mutta sitä nostavat elintapamuutokset auttavat.

VLDL kuljettaa triglyseridejä. Laboratoriot laskevat sen yleensä jakamalla triglyseridit 5:llä (yksikkönä mg/dL), joten korkea VLDL tarkoittaa lähinnä korkeita triglyseridejä.

Non-HDL-kolesteroli (kokonaiskolesteroli miinus HDL) laskee yhteen kaikki kolesterolin muodot, jotka voivat tukkia valtimoita. Se on erityisen hyödyllinen, kun triglyseridit ovat koholla tai näyte ei ollut paastonäyte.

Aiheuttaako korkea kolesteroli oireita?

Lähes koskaan. Korkea kolesteroli ei satu eikä yleensä aiheuta mitään merkkejä ennen kuin se on ahtauttanut valtimoa niin paljon, että seurauksena on rintakipu, sydäninfarkti tai aivohalvaus. Siksi verikoe on ainoa tapa tietää.

Harvinaisia näkyviä merkkejä, lähinnä hyvin korkeaa perinnöllistä kolesterolia sairastavilla, ovat kellertävät kertymät silmäluomissa (ksantelasma) tai jänteiden päällä sekä vaalea rengas silmän värikalvon ympärillä ennen 45 vuoden ikää. Jos huomaat näitä, pyydä lääkäriltä kolesterolikoe.

Mitä korkea kolesteroli ja korkeat triglyseridit voivat tarkoittaa?

Korkea LDL- tai kokonaiskolesteroli johtuu useimmiten perimän ja elintapojen yhdistelmästä: ruoasta, jossa on paljon tyydyttynyttä rasvaa ja transrasvaa, ylipainosta, liian vähäisestä liikunnasta ja tupakoinnista. Sitä voivat nostaa myös kilpirauhasen vajaatoiminta, munuaissairaus, jotkin lääkkeet ja raskaus. LDL 190 mg/dL tai enemmän, varsinkin jos suvussa on varhaisia sydäninfarkteja, viittaa familiaaliseen hyperkolesterolemiaan. Se on perinnöllinen sairaus, joka vaatii hoitoa, ja myös lähisukulaiset kannattaa tutkia.

Korkeat triglyseridit liittyvät yleensä ylipainoon, tyypin 2 diabetekseen tai korkeaan verensokeriin, säännölliseen alkoholinkäyttöön, sokerisiin juomiin ja valkoisiin hiilihydraatteihin, kilpirauhasen vajaatoimintaan tai munuaissairauteen. Hyvin korkeat triglyseridit, 500 mg/dL tai enemmän, lisäävät haimatulehduksen riskiä. Se on kivulias haiman tulehdus, ja tilanne vaatii pikaista hoitoa.

Lääkärit eivät arvioi kolesterolia yksinään. He yhdistävät sen ikääsi, verenpaineeseesi, verensokeriisi, tupakointiin ja sukuhistoriaan arvioidakseen 10 vuoden riskisi ja päättävät hoidosta sen perusteella.

Pitääkö kolesterolikokeeseen paastota?

  • Kokeeseen otetaan pieni verinäyte laskimosta, joskus sormenpäästä.
  • Paasto: monet hoitosuositukset hyväksyvät nykyään tavalliseen seurantaan näytteen ilman paastoa. Lääkäri tai laboratorio voi silti pyytää sinua paastoamaan 9–12 tuntia (vettä saa juoda), varsinkin jos triglyseridisi ovat aiemmin olleet koholla tai samalla otetaan muita paastokokeita.
  • Vältä alkoholia 24 tuntia ennen koetta ja poikkeuksellisen raskasta, rasvaista ateriaa edellisenä iltana.
  • Ota tavalliset lääkkeesi, ellei toisin ohjeisteta, ja kerro niistä laboratoriolle.
  • Äskettäinen sairaus, leikkaus tai suuri painon muutos voi muuttaa tuloksia muutaman viikon ajan.

Kuinka usein kolesteroli pitäisi mitata?

  • Terveet aikuiset: 4–6 vuoden välein noin 20 vuoden iästä alkaen, useammin, jos on riskitekijöitä.
  • Diabetes, korkea verenpaine, tupakointi, varhainen sydänsairaus suvussa tai ylipaino: yleensä kerran vuodessa tai lääkärin ohjeen mukaan.
  • Lapset: kerran 9–11 vuoden iässä ja uudelleen 17–21 vuoden iässä, aiemmin, jos suvussa on korkeaa kolesterolia.
  • Kolesterolilääkkeen aloittamisen tai muuttamisen jälkeen: noin 4–12 viikon kuluttua ja sen jälkeen 3–12 kuukauden välein.

Mikä auttaa, jos kolesteroli on koholla?

  • Syö enemmän liukoista kuitua: kaura, ohra, pavut, linssit, omenat ja psyllium auttavat laskemaan LDL:ää.
  • Vaihda tyydyttyneet rasvat tyydyttymättömiin: vähemmän voita, gheetä, rasvaista punaista lihaa ja täysrasvaisia maitotuotteita; enemmän rypsi-, oliivi-, sinapin- tai maapähkinäöljyä, pähkinöitä, siemeniä ja kalaa.
  • Vähennä transrasvoja ja valkoisia hiilihydraatteja: friteeratut naposteltavat, leivonnaiset, makeiset, vaalea leipä ja sokeriset juomat nostavat LDL:ää ja triglyseridejä.
  • Liiku useimpina päivinä: noin 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa laskee triglyseridejä ja nostaa HDL:ää.
  • Laihduta hieman, jos sinulla on ylipainoa, lopeta tupakointi ja vähennä alkoholia, joka nostaa triglyseridejä.
  • Kolesterolilääkkeistä päättää lääkäri. Statiinit ja muut lääkkeet ehkäisevät monella sydäninfarkteja ja aivohalvauksia. Älä koskaan aloita, lopeta tai muuta niitä omin päin, ja kerro lääkärille lihaskivuista tai muista haittavaikutuksista.

Milloin lääkäriin

Varaa aika

  • LDL-arvosi on 190 mg/dL (4,9 mmol/L) tai enemmän tai kokonaiskolesterolisi 300 tai enemmän: hakeudu yleislääkärille 2 viikon sisällä ja kysy, pitäisikö lähisukulaistenkin käydä kokeissa.
  • Triglyseridisi ovat 500 mg/dL (5,7 mmol/L) tai enemmän: hakeudu lääkäriin viikon sisällä, koska tämä lisää haimatulehduksen riskiä.
  • Kolesterolisi on koholla ja sinulla on diabetes, korkea verenpaine tai sydänsairaus tai tupakoit: hakeudu yleislääkärille tai kardiologille 2–4 viikon sisällä hoidon suunnittelemiseksi.
  • Tuloksesi ovat rajatapauksia eikä sinulla ole muita riskitekijöitä: käy ne läpi lääkärin kanssa tavallisella vastaanottokäynnillä seuraavan 1–3 kuukauden aikana.

Hae heti hätäapua (soita paikalliseen hätänumeroon), jos jollakulla on:

  • rintakipua tai puristavaa tunnetta rinnassa, varsinkin jos se säteilee käsivarteen, kaulaan, leukaan tai selkään, ja samalla hikoilua, pahoinvointia tai hengenahdistusta
  • äkillinen kasvojen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai puhevaikeus (aivohalvauksen merkkejä)
  • kova ylävatsakipu, joka säteilee selkään, ja oksentelua, varsinkin jos triglyseridit ovat hyvin korkeat

Pelkkä kolesteroliarvo ei koskaan ole hätätilanne. Nämä merkit ovat.

Sait kolesteroliarvosi? Ymmärrä jokainen rivi.

Saluvo selittää koko vastauksesi selkokielellä ja omalla kielelläsi: kokonaiskolesterolin, LDL:n, HDL:n, VLDL:n, triglyseridit ja suhdeluvut, mitkä arvot ovat viitealueen ulkopuolella ja mitä kannattaa kysyä lääkäriltä.

Selitä tulokseni

Aloittaminen on maksutonta. Lisää kuva tai PDF tuloksistasi; kaksi tekoälymallia lukee jokaisen arvon.

Usein kysyttyä

  • Lipidiprofiili on verikoe, joka mittaa kokonaiskolesterolin, LDL- eli ”pahan” kolesterolin, HDL- eli ”hyvän” kolesterolin ja triglyseridit, ja usein myös VLDL:n, non-HDL-kolesterolin ja kokonais-/HDL-suhteen. Se näyttää, kuinka paljon veressäsi on rasvaa, ja auttaa lääkäriä arvioimaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiäsi.

  • Useimmille aikuisille tavoiteltava kokonaiskolesteroli on alle 200 mg/dL (5,2 mmol/L), LDL alle 100 mg/dL (2,6 mmol/L), HDL vähintään 40 miehillä ja vähintään 50 naisilla, ja triglyseridit alle 150 mg/dL (1,7 mmol/L). Diabetesta tai sydänsairautta sairastavilla LDL-tavoite on yleensä matalampi.

  • LDL kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin, joihin se voi kertyä plakiksi. Siksi sitä kutsutaan ”pahaksi” kolesteroliksi, ja mitä matalampi, sitä parempi. HDL kuljettaa ylimääräisen kolesterolin pois valtimoista takaisin maksaan, joten sitä kutsutaan ”hyväksi” kolesteroliksi. Korkea LDL ja matala HDL yhdessä nostavat sydänriskiä eniten.

  • Korkea LDL tarkoittaa, että valtimoihin on tarjolla enemmän kertyvää kolesterolia, mikä lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä pitkällä aikavälillä. 130–159 mg/dL on rajatapaus, 160–189 korkea ja 190 tai enemmän hyvin korkea. Lääkäri arvioi sen yhdessä verenpaineesi, verensokerisi, tupakoinnin ja sukuhistorian kanssa.

  • HDL alle 40 mg/dL miehillä tai alle 50 naisilla on matala ja lisää sydänriskiä. Se liittyy usein korkeisiin triglyserideihin, ylipainoon, tupakointiin, liian vähäiseen liikuntaan tai tyypin 2 diabetekseen. Säännöllinen liikunta, ylipainon pudottaminen, tupakoinnin lopettaminen ja valkoisten hiilihydraattien korvaaminen terveellisillä rasvoilla voivat nostaa sitä.

  • VLDL (very-low-density lipoprotein eli erittäin pienitiheyksinen lipoproteiini) kuljettaa triglyseridejä veressä. Useimmat laboratoriot laskevat sen jakamalla triglyseridit 5:llä (yksikkönä mg/dL), ja tyypillinen alue on noin 2–30 mg/dL. Korkea VLDL tarkoittaa yleensä korkeita triglyseridejä, jotka reagoivat hyvin sokerin ja alkoholin vähentämiseen, liikuntaan ja laihtumiseen.

  • Korkea kolesteroli ei yleensä aiheuta oireita. Se ahtauttaa valtimoita huomaamatta, kunnes seurauksena on rintakipu, sydäninfarkti tai aivohalvaus. Harvoin hyvin korkea perinnöllinen kolesteroli aiheuttaa keltaisia kertymiä silmäluomiin tai jänteisiin tai vaalean renkaan värikalvon ympärille ennen 45 vuoden ikää. Verikoe on ainoa luotettava tapa tietää.

  • Ei aina. Monet hoitosuositukset hyväksyvät tavalliseen seurantaan näytteen ilman paastoa. Lääkäri tai laboratorio voi silti pyytää sinua paastoamaan 9–12 tuntia ja juomaan vain vettä, varsinkin jos triglyseridisi ovat aiemmin olleet koholla. Vältä joka tapauksessa alkoholia 24 tuntia ja hyvin raskasta ateriaa edellisenä iltana.

  • Triglyseridit 500 mg/dL (5,7 mmol/L) tai enemmän ovat hyvin korkeat ja lisäävät haimatulehduksen riskiä. Se on kivulias ja joskus vakava tulehdus, joten hakeudu lääkäriin viikon sisällä. Yli 1 000 mg/dL:n arvoilla riski on vielä suurempi. Hae hätäapua, jos on kova ylävatsakipu, joka säteilee selkään, ja oksentelua.

  • Kokonais-/HDL-suhde saadaan jakamalla kokonaiskolesteroli HDL:llä. Alle 5 on yleensä hyväksyttävä ja alle 3,5 ihanteellinen. Mitä pienempi suhdeluku, sitä suurempi osa kolesterolistasi on suojaavaa. Nykyään lääkärit katsovat suhdelukua enemmän LDL- ja non-HDL-kolesterolia, mutta monissa vastauksissa se näkyy yhä.

  • Syö enemmän liukoista kuitua (kaura, pavut, linssit, hedelmät), vaihda voi, ghee ja rasvainen liha kasviöljyihin, pähkinöihin ja kalaan, vähennä friteerattuja ruokia, makeisia ja sokerisia juomia, liiku noin 150 minuuttia viikossa, pudota ylipainoa, lopeta tupakointi ja vähennä alkoholia. Nämä voivat laskea LDL:ää selvästi, mutta osa tarvitsee silti lääkärin määräämää lääkettä.

  • Kyllä. Ruokavalio, paino ja liikkumattomuus voivat nostaa sitä missä iässä tahansa, ja familiaalinen hyperkolesterolemia aiheuttaa hyvin korkean LDL:n lapsuudesta asti. Siksi lapset tutkitaan kerran 9–11 vuoden iässä, ja aiemmin, jos vanhemmalla on hyvin korkea kolesteroli tai sydäninfarkti nuorella iällä. Varhainen toteaminen tekee suuren eron.

  • Terveiden aikuisten kannattaa mittauttaa kolesteroli 4–6 vuoden välein noin 20 vuoden iästä alkaen. Jos on diabetes, korkea verenpaine, tupakointia, ylipainoa tai varhaista sydänsairautta suvussa, yleensä kerran vuodessa. Kolesterolilääkkeen aloittamisen tai muuttamisen jälkeen noin 4–12 viikon kuluttua ja sen jälkeen 3–12 kuukauden välein.

Muut kokeet selitettynä

Blogi

Lähteet

  1. MedlinePlus: Cholesterol levels
  2. NHLBI (NIH): Blood cholesterol
  3. CDC: About cholesterol
  4. American Heart Association: What your cholesterol levels mean
  5. NHS: High cholesterol
  6. Grundy SM et al. 2018 AHA/ACC guideline on the management of blood cholesterol. Circulation 2019
  7. Mach F et al. 2019 ESC/EAS guidelines for the management of dyslipidaemias. Eur Heart J 2020

Päivitetty . Terveystietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa. Lääkärisi tuntee kokonaistilanteesi; kysy häneltä tuloksestasi.