TSH-arvo: viitearvot ja mitä korkea tai matala TSH tarkoittaa

TSH eli tyreotropiini on kilpirauhasta stimuloiva hormoni. Sitä ei tee kilpirauhanen ollenkaan: se tulee aivojen pohjalla olevasta aivolisäkkeestä, ja sen tehtävä on kertoa kaulan kilpirauhaselle, paljonko kilpirauhashormonia (T4 ja T3) pitää tuottaa.

Se toimii kuin termostaatti. Kun kilpirauhashormonia on liian vähän, aivolisäke nostaa TSH:ta ylös ja piiskaa kilpirauhasta. Kun hormonia on liikaa, se laskee TSH:ta alas. Siksi tulos voi tuntua takaperoiselta: korkea TSH tarkoittaa yleensä kilpirauhasen vajaatoimintaa, ja matala TSH yleensä liikatoimintaa.

Koska TSH reagoi pieniin muutoksiin ennen T4:ää, se on ensimmäinen ja herkin kilpirauhaskoe. Kilpirauhaspaketissa on yleensä myös vapaa T4 ja joskus vapaa T3, ja kilpirauhasvasta-aineet (anti-TPO eli TPOAb) näyttävät, hyökkääkö elimistön puolustusjärjestelmä kilpirauhasta vastaan.

Korkea TSH tarkoittaa useimmiten, että kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi hormonia: kyse on kilpirauhasen vajaatoiminnasta (hypotyreoosista). Yleisin syy maailmanlaajuisesti on Hashimoton tyreoidiitti eli autoimmuuni kilpirauhastulehdus, jossa puolustusjärjestelmä vaurioittaa kilpirauhasta hitaasti. Muita syitä ovat jodin puute, aiempi kilpirauhasleikkaus tai radiojodihoito sekä jotkin lääkkeet (kuten litium ja amiodaroni).

Tavallisia oireita ovat väsymys, palelu, painonnousu, ummetus, kuiva iho, hiusten oheneminen, alakulo, ajatusten hidastuminen, runsaat kuukautiset ja hidas syke. Monella ei ole oireita lainkaan, etenkään kun TSH on vain lievästi koholla. Kilpirauhasoireiden oppaassamme molemmat puolet on koottu tarkistuslistaksi.

Lievästi koholla oleva TSH (noin 4–10) ja normaali vapaa T4 on subkliininen hypotyreoosi. Se on yleinen, voi korjautua itsestään, ja yleensä arvo tarkistetaan 6–12 viikon kuluttua yhdessä vasta-aineiden kanssa ennen päätöksiä. Jos TSH on yli 10 tai jos on oireita, raskaus tai raskaussuunnitelmia, hoitoa yleensä harkitaan.

TSH voi olla koholla jonkin aikaa myös sairauden jälkeen, ja iäkkäillä se on luonnostaan korkeampi.

Matala TSH tarkoittaa yleensä, että kilpirauhanen tuottaa liikaa hormonia: kyse on kilpirauhasen liikatoiminnasta (hypertyreoosista). Tavallisia syitä ovat Basedowin tauti (autoimmuunisairaus), omin päin toimivat kilpirauhaskyhmyt ja kilpirauhasen tulehdus (tyreoidiitti), joka on usein ohimenevä.

Jos käytät kilpirauhaslääkettä, matala TSH tarkoittaa useimmiten, että annos on tarvettasi suurempi. Älä muuta annosta itse, vaan kerro asiasta lääkkeen määränneelle lääkärille.

Liikatoiminnan merkkejä ovat laihtuminen yrittämättä, nopea tai jyskyttävä syke, ahdistuneisuus, käsien vapina, kuumotus ja hikoilu, löysät ulosteet, huono uni ja niukemmat kuukautiset. Liikatoiminta voi vaikuttaa sydämen rytmiin ja luustoon, joten selvästi matala TSH pitää tarkistaa pian.

Harvemmin TSH on matala vakavan sairauden, kortisonilääkkeiden, alkuraskauden (jolloin se laskee luonnostaan) tai harvoin aivolisäkkeen ongelman takia.

Raskaus muuttaa kilpirauhaskokeita. TSH laskee luonnostaan ensimmäisellä raskauskolmanneksella, ja vauva on alussa äidin kilpirauhashormonin varassa, joten laboratoriot käyttävät raskauskolmanneskohtaisia viitearvoja. Jos niitä ei ole saatavilla, American Thyroid Association ehdottaa alkuraskauden ylärajaksi noin 4,0 mIU/L. Jos olet raskaana tai suunnittelet raskautta ja sinulla on kilpirauhassairaus tai poikkeava TSH, hakeudu lääkäriin pian. Kilpirauhaslääkkeen annosta pitää usein muuttaa jo alkuraskaudessa.

Iäkkäillä TSH on luonnostaan korkeampi. Arvo 5–7 voi olla normaali yli 70-vuotiaalla, ja lääkärit ovat varovaisempia hoitamaan lievästi koholla olevaa TSH:ta iäkkäillä.

• Laskimosta otetaan pieni verinäyte. Paastoa ei tarvita TSH:ta varten, mutta samalla kerralla otettavat muut kokeet voivat vaatia sen.
• Lopeta biotiini (B7-vitamiini, jota on monissa hius-, iho- ja kynsivalmisteissa) vähintään 2 päivää ennen koetta, koska se voi saada kilpirauhasarvot näyttämään virheellisesti korkeilta tai matalilta. Jos lääkäri on määrännyt sen, kysy häneltä ensin.
• Jos käytät kilpirauhaslääkettä, anna verinäyte ennen aamun annosta ja käy kokeissa suunnilleen samaan aikaan päivästä joka kerta.
• TSH on hieman korkeampi aikaisin aamulla kuin iltapäivällä, ja se voi heilahdella sairauden aikana tai heti sen jälkeen.
• Tulokset tulevat yleensä samana tai seuraavana päivänä.

• Kun kilpirauhaslääke aloitetaan tai annosta muutetaan: noin 6–8 viikon kuluttua, koska TSH:n asettuminen kestää sen verran.
• Kun annos on vakaa: yleensä kerran vuodessa.
• Lievästi koholla oleva TSH ilman hoitoa: uusi koe 6–12 viikon kuluttua ja sitten 6–12 kuukauden välein.
• Raskaus ja kilpirauhassairaus: noin 4 viikon välein raskauden ensimmäisellä puoliskolla lääkärin ohjeen mukaan.
• Riskitekijät (tyypin 1 diabetes, kilpirauhassairaudet suvussa, muut autoimmuunisairaudet, aiempi kaulan alueen sädehoito tai oireet): kysy lääkäriltä, kannattaako arvo tarkistaa.

• Kilpirauhaslääkkeestä ja sen annoksesta päättää lääkäri. Älä koskaan aloita, lopeta tai muuta lääkitystä itse. Pienetkin muutokset vaikuttavat paljon.
• Ota kilpirauhaslääke niin kuin lääkäri tai farmaseutti neuvoi, yleensä tyhjään vatsaan ja erillään kalsiumista, raudasta ja soijasta, jotka heikentävät sen imeytymistä.
• Käytä jodioitua suolaa tavallisia määriä. Vältä suuriannoksisia jodi- tai merilevävalmisteita, ellei lääkäri suosittele niitä.
• Huolehdi muustakin: uni, liikunta ja monipuolinen ruoka auttavat jaksamista ja painonhallintaa kilpirauhastuloksesta riippumatta.
• Pidä kirjaa TSH- ja vapaa T4 -arvoistasi. Kehityssuunta kertoo usein enemmän kuin yksittäinen arvo.